Suomeksi

Mieli ja toinen – monitieteinen tutkimusprojekti

Monitieteisen tutkimushankkeemme tarkoituksena on tutkia ihmismielen vuorovaikutusta tuonpuoleiseksi tulkittujen toimijoiden kanssa. Kulttuuriset teoriat mielestä sisältävät laajan variaation, jossa rajat mielen ja ruumiin, itsen ja toisen samoin kuin elämän ja kuoleman välillä muuntelevat. Nämä tulokset jäävät niukalle huomiolle ihmismielestä käydyssä tieteellisessä nykykeskustelussa. Samoin ihmiset, joilla on yliluonnolliseksi tulkittuja taipumuksia, tulkitaan helposti mieleltään sairaiksi  ja heidät stigmatisoidaan.

Aineistonamme ovat kulttuuriset käsitykset sekä rituaaliset tai arkipäivän kokemukset ja käsitykset tuonpuoleisista toimijoista sekä vuorovaikutuksesta heidän kanssaan niin symbolisiksi tulkittuina kuin tosiksi koettuina. Monitieteinen hankkeemme perustuu historiantutkimuksen, folkloristiikan, antropologian, psykologian sekä psykiatrian yhteistyöhön. Menetelmällisesti tutkimuksemme antaa mahdollisuuden aiheen yksityiskohtaiseen kuvaukseen sekä monimenetelmällisen tutkimuksen kehittämiseen.

Tuloksemme ovat merkittäviä mielen tutkimisen kannalta. Tutkimuksemme puitteissa tehdään monia oletuksia, joiden testaamisen kannalta rajatapaukset ovat merkittäviä. Tuloksemme antavat uusia näkökulmia mielen ja ruumiin välisten suhteiden kannalta. Yhteiskunnallisesti tutkimuksemme on tärkeä, sillä sen tuloksissa piirtyy tarkka kuva ikääntymiseen, kuolemaan ja mielenterveyteen liittyvistä kulttuurisista käsityksistä. Tuloksista on hyötyä myös monikulttuurisessa kohtaamisessa.

Projekti toimii Turun ja Helsingin yliopistojen alaisuudessa, ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia. Projekti on osa Suomen Akatemian Ihmisen mieli -tutkimusohjelmaa (hankenumero 266 573).


Projektin tutkijat


Marja-Liisa Honkasalo

Marja-Liisa Honkasalo (Kuva: Esko Keski-Oja)
Marja-Liisa Honkasalo (Kuva: Esko Keski-Oja)

Marja-Liisa Honkasalo on lääketieteellisen antropologian tutkija, jonka kiinnostus kohdistuu sairauden saamiin kulttuurisiin merkityksiin kokijan näkökulmasta. Hän on tutkinut oireiden merkityksiä, pitkäaikaista kipua, sydänsairauksia ja itsemurhia. Honkasalo on Turun yliopiston Kulttuurisen terveyden professori. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa opettajana ja tutkijana sekä Linköpingin yliopiston lääketieteellisen antropologian professorina. Lisäksi hän on työskennellyt vierailevana tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa ja La Sapienza -yliopistossa Roomassa. Honkasalo on myös Helsingin yliopiston dosentti ja akatemiaprojektin Vulnerable lives, illness and embedded agency – a multi-sited ethnography of the limits of free choice” johtaja.

Marja-Liisa Honkasalon viimeisimmät teokset ovat ”Reikä sydämessä” (Vastapaino, Tampere 2008), Hannu Salmen kanssa toimitettu ”Terveyttä kulttuurin ehdoilla” (H&K Kustannus, Turku 2012) sekä Miira Tuomisen kanssa toimitettu ”Culture, Suicide, and the Human Condition” (2014).


Kirsi Kanerva

Kirsi Kanerva on kulttuurihistorioitsija. Hän on keskittynyt tutkimuksissaan keskiajan länsiskandinaaviseen mielen, ruumiin ja tunteiden historiaan. Tässä projektissa Kanerva tarkastelee kulttuurihistoriallisesta ja semioottisesta näkökulmasta ihmismielen ja erilaisten tuonpuoleisten olioiden kuten elävien kuolleiden (draugar) tai erilaisten henkien (esim. fylgjur) välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta vallinneita käsityksiä ja niille annettuja merkityksiä keskiajan Islannissa (n. 1200–1400). Hänen lähdeaineistonaan on Islannissa 1200–1300-lukujen aikana tuotettu kansankielinen saagakirjallisuus.

Keskiajan Islannissa ihmismieli nähtiin keholliseksi ja sen toimintojen, kuten tunteiden ja ajatusten katsottiin aikaansaavan ruumiillisia muutoksia. Ihmiskehon, ja siten myös mielen, katsottiin olevan huokoinen ja siksi erilaisille kehon ulkopuolelta tuleville tämän- tai tuonpuoleisille vaikutuksille altis. Kanervan tutkimus käsittelee muun muassa sitä, miten aikalaisten käsityksen mukaan vuorovaikutus tämän kehollisen mielen ja kummien toimijoiden välillä tapahtui ja millaisia olivat vuorovaikutuksen mielelliset seuraukset, sekä toisaalta, miten aikalaiset tuota säilyneissä kirjallisissa lähteissä ilmennettyä suhdetta ja vuorovaikutusta tulkitsivat. Kanervan tutkimus valottaa erilaisille kummille toimijoille annettuja, kulttuurisesti ja historiallisesti määrittyneitä rooleja ja merkityksiä.

Kanerva väitteli Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa 31.1.2015. Hänen väitöstutkimuksensa otsikko on ”Porous Bodies, Porous Minds. Emotions and the Supernatural in the Íslendingasögur (ca. 1200–1400)” (Huokoiset kehot, huokoiset mielet. Tunteet ja yliluonnollinen islantilaissaagoissa (n. 1200–1400)). Väitöstiedote.


Jyrki Korkeila

Jyrki Korkeila on psykiatrian professori Turun Yliopistossa, jonka tutkimusalaa ovat olleet kliininen epidemiologia, psykoosit ja psykiatrinen hoitojärjestelmä. Hänellä on 64 vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua ja 32 kotimaista vertaisarvioitua artikkelia. Korkeila on tutkinut psykoosin ennakko-oirevaihetta ja mielenterveyden häiriöitten riskitekijöitä.


Kaarina Koski

Kaarina Koski (FT, dos.) on uskomusperinteeseen ja kuolemakulttuuriin erikoistunut folkloristi, joka on aiemmin tarkastellut esiteollisen Suomen uskomustraditioita. Tässä projektissa hän tutkii nykypäivään sijoittuvia kuvauksia arkitodellisuudesta poikkeaviksi tai yliluonnollisiksi koetuista ilmiöistä ja tapahtumista. Näissä kuvauksissa hän keskittyy siihen, miten ja millaisin perustein näille ilmiöille annetaan merkityksiä ja selityksiä. Hän tarkastelee kokijoiden omien kertomusten lisäksi eri tieteenaloilla ja kansanomaisissa keskusteluissa ilmaistuja näkemyksiä poikkeuksellisista kokemuksista ja ihmisistä, joilla näitä kokemuksia on. Suuria kiistakysymyksiä näissä keskusteluissa ovat oikea tai luvallinen tapa määritellä ja lähestyä todellisuutta sekä erilaisuuden sietäminen. Historiallisessa katsannossa esiin nousevat kulttuurisidonnaiset käsitykset yliluonnollisten olentojen ja mielenhäiriöiden välisestä suhteesta. Tämän lisäksi Koski tutkii läheisen kuolemaa kuvailevia tekstejä. Hän tarkastelee ihmissuhteiden, tunnesiteiden ja yleisesti sosiaalisuuden merkitystä elämyksissä, jotka ohittavat arkitodellisuuden lainalaisuudet.


Susanne Ådahl

Susanne Ådahl (VTT) on lääketieteen antropologi, joka Mieli ja toinen -projektissa tutkii äänien kuulemisen elettyä kokemusta. Miten ääniä kuulevat selittävät kokemustaan, ja millaisia merkityksiä he kokemukselle antavat? Mitä maallikkoteoriat äänien kuulemisesta kertovat suomalaiseen mieleen liittyvistä kulttuurisista arvoista? Ådahl tarkastelee nykysuomalaisten käsityksiä ilmiöstä havainnoimalla potilasjärjestö Moniääniset ry:n toimintaa ja haastattelemalla järjestön jäseniä. Maailmanlaajuisesti noin 2–4 % väestöstä kuulee ääniä, joita muut eivät kuule. Biolääketieteissä ilmiö liitetään useimmiten skitsofrenian diagnoosiin, ja siitä kärsiviä kehotetaan turvautumaan biolääketieteelliseen hoitoon. Kaikki ääniä kuulevat eivät välttämättä rinnasta kokemustaan sairauteen, eivätkä hakeudu hoitoon. Monessa eri kulttuurissa äänien kuuleminen liitetään uskonnollisiin kokemuksiin ja katsotaan että kuulijat omaavat yhteisölle arvokkaita erikoistaitoja. Tiedämme suhteellisen vähän ääniä kuulevien kokemuksista – sosiaalitieteilijänä Ådahl haluaa tuoda ilmi tämän kokemuksen moninaisia puolia.


Pirjo Kristiina Virtanen

Pirjo Kristiina Virtanen on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen tohtori ja dosentti. Hänen tutkimuksensa on käsitellyt Amazonian alkuperäiskansojen ontologiaa, epistemologiaa, liikkuvuutta, shamanismia, nuoruutta, alkuperäiskansojen politiikkaa sekä etnohistoriaa. Hänen tutkimusmateriaalinsa toimii projektissa olennaisena vertauskohteena. Virtanen on ollut vieraileva tutkija São Paulo yliopistossa, Slovenian Tiede- ja Taideakatemian tutkimuskeskuksessa ja on edelleen liitännäistutkia Université Paris Ouest, Nanterre La Défense:n EREA-keskuksessa Ranskassa. Hänen julkaisunsa kattaa useita lehtiartikkeleita, toimitettuja teoksia sekä monografin Indigenous Youth in Brazilian Amazonia (Palgrave Macmillan, 2012). Virtanen on projektin Transforming the Future in Brazil: Ritual and Indigenous Agencies johtaja Helsingin yliopistossa.

Advertisements